Maaseudulla ei näe liiaksi betonia, harmaita asvaltoituja katuja, kymmeniä ikkunoita vieri vieressä, ei kuule kolisevia rappukäytäviä tai liikenneruuhkia. Maalla kuulee linnun laulun pihapuussa, puiden havinan metsässä, veden liplatuksen rannassa ja maatalouskoneen tai moottoriveneen pärinän jossain kaukana. Mieli rauhottuu ja aistit herkistyvät.
Maaseutu ja metsä ovat minulle tärkeitä levähdyspaikkoja, mutta myös inspiraation lähteitä, vaikka asunkin kaupunkilähiössä. Maaseutu on merkinnyt minulle lapsesta asti kesäloman alkamista, ajatonta aikaa: paljain jaloinjuoksemista, luonnosta ja metsän antimista nauttimista. Kiirettömiä kalastusretkiä ja nuotiokahveja saaressa. Luonnon lähellä elämistä ja perusasioiden äärelle palaamista.
Kun katson kotonani ulos ikkunasta, vastaan katsoo viereisen talon seinä. Täällä kaupungissa ja lähiöissä elämmekin useimmiten harmauden ympäröiminä. Vaikka asummekin tiiviisti ja lähellä toisiamme, ympäristön kylmyys on joskus liikaa. Silloin alkaa tuntua, että betoni, asvaltti, aidat ja sillat odottavat värittäjäänsä.
Minun luova ilmaisumuotoni ja keinoni värittää ympäristöä on tekstiiligraffitin tekeminen. Tekstiiligraffiti on ollut meillä Suomessa verrattain tuntematon katutaiteen muoto, vaikka maailmalla se on vakiinnuttanut jo paikkansa. Jos tekstiiligraffiti on sinulle vieras termi, voit käydä tutustumassa lyhyeen oppimäärään tekstiiligraffitista Concreatives- kollektiivimme nettisivuilla.
Perustimme Concreatives-kollektiivin yhteisestä halusta tuoda tekstiiliä kaupunkiympäristöön ja osallistaa ihmisiä tekemään käsitöitä. Lisää muun muassa kollektiivimme missiosta ja toimitatavoista voit lukea jutustani Maaseudun sivistysliiton sivuilta.
On kiehtovaa tuoda tekstiiligraffiti Onnenlaaksoon. Vaikka luonnossa onkin koko värien kirjo ja hienous itsessään, tekstiili luonnossa yllättää ja sykähdyttää. Toivon sen tuovan uudenlaista pehmeyttä ja lähestyttävyyttä myös Saarijärven miljööseen ja Koskenkylän sillalle, jonne yhteisöllinen teos rakentuu.
Sain Onnenlaaksolaisilta sähköpostiini kuvia Koskenkylän sillasta ja kuulin, että paikalla järjestetään Onnenlaaksopäivänä 9.7. vapaamuotoinen “tapaa vanha tuttu” tapahtuma ja sillalle ripustetaan myös verkko lemmenlukkoja varten. Luulen, että yhteisöllisesti rakentuva tekstiiligraffiti sopii hienosti juuri tälle sillalle.
Minulle luontaisella tavalla aika Onnenlaakson Citytorpparina rakentuu paitsi ympäristöön ja sen asukkaisiin tutustumisesta, myös tietysti tekstiiligraffitin valmistamisesta ja osallistavasta käsityöpajasta Onnenlaakson päivänä.
Toivon, että Onnenlaaksolaiset ja muut tapahtumassa vierailevat innostuvat tekemään tekstiiligraffitia kanssani, jotta saamme upean teoksen aikaiseksi. Suunnittelen käsityöpajan niin, että se sopii lapsille ja aikuisille, eikä aiempaa taitoa vaadita. Tuodaan yhdessä lämpöä ja hyvää mieltä Koskenkylän sillalle!
Hei nyt, pian tavataan Onnenlaaksossa!
Terveisin Citytorppari Johanna
P.S. Älä unohda seurata Citytorpparin kanavia Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!
Kuvat: Concreatives, STOAn järjestämä Idän kyläjuhla 5/2016 ja lasten kesäkurssi 6/2016.