Historiaa

Hankkeen hallinnoija Koskenkylän Pvy on vuonna 1928 perustettu yhdistys maatalouselinkeinon kohottajaksi.Toiminnan alkuvuosina yhdistys järjesti maatalouteen liittyviä kursseja, järjesti retkiä japerusti mm. sonniosuuskunnan. Varoja kerättiin jäsenmaksuilla ja tapahtumilla, joita olivat mm. orjahuutokauppa ja iltamat. Yhdistyksen toimintaan on kuulunut myös yhteisten laitteiden ja koneiden hankinta sekä jäsenten osallistuminen erilaisiin taitokilpailuihin.

Koskenkylän ja Lehtolan historiaa:

Saarijärven keskustan ympärille oli 1500-luvulla perustettu jo useita tiloja; Rahkola, Hännilä, Tarvaala, Kalmari ja Kantala. Näistä Kantalan tila muodosti myöhemmin suurimman osan alueesta, nykyisin Saarijärven kylänä tunnetun. Kantalasta on halottu myös useat myöhemmin tunnetut kylät ja talot, kuten Riekko ja Kolkanlahden pappila. Myös Koskenkylän ensimmäinen talo Kalmukoski, on Kantalasta lohkottu vuonna 1774. Itse Koskenkylän kyläyhteisö alkoi hiljalleen muodostua Kalmukoskesta, vuonna 1787 perustetusta Haapakoskesta, 1789 perustetusta Vähä-Kalmukoskesta (nykyinen Roppila) sekä Kolkanlahden pappilan maista.

Koulu Koskenkylälle päätettiin perustaa 1920. Alkuvuodet koulu toimi Roppilan talossa, mutta vuonna 1928 saatiin valmiiksi Koskenkylän koulu, jonne oppilaat siirtyivät. Alakoulu toimi alkuun supistettuna, joka tarkoitti, että lukuvuoden aikana koulua käytiin vain 18 viikkoa. Koulu toimi Koskenkylällä vuoteen 1967 asti, jonka jälkeen oppilaat siirtyivät Lehtolan kouluun.

Lehtolan kylä taas on alkujaan perustettu Riekon talon maille. 1759 Lehtolan torppaan asettui Riekon talon poika Antti Matinpoika. Torppa sijaitsi karttojen mukaan melko tarkasti nykyisen Vanhapihan paikalla. 1700-luvun lopulla Antti Matinpojan poika Pekka rakensi lähelle oman talonsa, Ala-Lehtolan. Näistä kahdesta tilasta on muodostettu useat Lehtolan kylän torpat ja talot, joissa nykyisinkin asutaan. Lehtolan kylän muodostivat ja siihen ovat oleellisesti liittyneet myös Hännilän talon maille perustetut talot, kuten Marjomäki, sekä Saarijärven ja Pylkönmäen Kuoppalan kylistä perustetut Vilkkilä-Varteniemi, sekä Pääjärven Riekon Lautamäki joka nykyisin tunnetaan nimellä Horo. Lautamäki onkin merkitty asutuksi torpaksi jo 1736.

Lehtolaan koulu on perustettu 1899. Alkuun koulurakennusta ei ollut, joten alakoulua pidettiin ”hyyrihuoneissa” Lehtolan talossa. Nykyiselle paikalleen koulu rakennettiin äänestyksen jälkeen. Vaihtoehtoina olivat Lehtolan talon maat kosken kohdalla ja Pellonpään maat Vartesalmen torpan paikalla. 20 äänen enemmistöllä valikoitui nykyinen paikka, johon koulurakennus valmistui 1902. Lehtolan koulu toimi vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen oppilaat siirtyivät Kolkanlahden kouluun.

Koskenkylä-Lehtolassa maa- ja metsätalous ovat olleet luontaisia elinkeinoja. Kylillä on ollut lisäksi myös pienteollisuutta, kuten Haapalan mylly, Lehtolankosken ja Aholan sähkölaitokset, pilkkeentekoa, miilunpolttoa, tiilitehdas, tervatehdas, sekä tärkeänä osana tukin uittoa vesistöreitillä. Kauppaliikkeitä kylillä on ollut tietojen mukaan jo 1900-luvun alussa, tosin silloin ei ollut avonaista puotia, vaan kauppaa pidettiin jossain kamarin nurkassa. 1920-luvun alussa Heikki Virkamäki perusti ensimmäisen kaupan Sahinahon talon paikalle, jonka myi 1929 Onni Rutaselle. 1933 aloitti T.R. Sahinaho kaupan pidon Ala-Lehtolan talossa ja osti Rutasen kaupan 1935. Sahinaholla oli sivumyymälä Koskenkylällä. Koskenkylällä toimi myös Osuusliike Paavonseutu Onnelan talossa vuodesta 1942 vuoteen 1959. Myös Notkolan talossa toimi Niilo Riekon kauppa 1950-luvun alussa, jonka pitoa jatkoivat Mustamäet vähän aikaa Riekon lähdettyä Kanadaan. Myös Kotiniemellä on toiminut pieni kauppa, jota pitivät Esteri ja Olavi Neittaanmäki. Muita elinkeinoja kylillä ovat olleet postinkuljetus ja postitoimisto, tavarankuljetus, puhelinkeskukset, pankkitoiminta sekä erilaiset käsityöntaitajat (ompelijat, hierojat, pitokokit, suutarit, nahkurit jne.).

(Lähde: ..ja keskellä virtaa joki -kirja)